Sovintolan puutarha

Pyhäjärventie 8, Kesälahti

Sovintolan puutarhan historiaa      

Hissu Teppana

Sovintolan puutarha on yhtä vanha kuin itsenäinen Suomi. Vuonna 1917 Mäntyniemen kartanon omistajat lahjoittivat 4000 markkaa koulukeittiön ja oppilaspuutarhan rakentamista varten. Mitä puutarhaan istutettiin, ei ole tiedossa. Kaksi vuotta aikaisemmin oli jo varattu maata opettajan lehmän laitumeksi. Opettajien maata oli koulun etupuolella alarinteessä – nykyisen niityn paikalla – ja toisella puolella nykyisen Pyhäjärvi-koulun paikkeilla.

Opettaja Tyyne Tammisellakin oli – tietämättään – peltosarka 1950-luvulla. Asia tuli hänen tietoonsa, kun kunnansihteeri Otto Lemiläinen tuli kysymään, luovuttaako opettaja Tamminen sarkansa kunnalle kansalaiskoulun paikaksi. Tamminen kysyi jääkö koulu rakentamatta jos hän ei luovuta. Lemiläinen vastasi että siinä tapauksessa sarka menee pakkolunastukseen!  Kun Suomen Koulukasviyhdistys kehotti kiertokirjeessään 1940-luvulla kuntien viranomaisia “kaunistamaan koulujensa ympäristöä puuistutuksilla ja varaamaan jokaiselle opettajalle vaatimattoman puutarhan”, Sovintolan puutarhassa oli ollut opettajan puutarha jo aikapäiviä.

Kuusiaita on ollut kasvamassa jo 1920-luvulla ja iso juhannusruusupensas oli Sirkka Teppanan muistin mukaan iso jo 1930-luvulla. Omenapuita ja marjapensaita oli myös jo Sirkka Teppanan kouluaikana 1931-35.  Tyyne Tamminen tuli Kesälahdelle 1952. Silloin oli uuden puolen puutarha kokonaan johtajaopettaja Pekka Erosen hallinnassa. Koulussa oli silloin neljä opettajan virkaa. Tammisen maapala oli kuusiaidan puoleisessa päässä eli vanhalla puolella reunimmaisena. Siinä kasvoi yksi omenapuu ja muutama marjapensas. Peruna- ja kasvimaalle oli tilaa niin että talven juurikasvit sai omasta maasta.  Seinän vieressä oli koko vanhan puolen mittainen kukkapenkki. Tyyne Tamminen teki uuden kukkapenkin puutarhan reunaan. Hän tilasi Hollannista kukkasipuleita, tulppaaneja ja narsisseja. Erään paketin mukana hän sai kieloja hyvän asiakkaan lahjana. Puutarhan isolehtiset kielot ovat siis hollantilaista alkuperää.

1950-luvulla opetusohjelmaan kuului puutarhaopetusjakso keväisin. Silloin opettaja Erosen johdolla juurrutettiin pensaita pistokkaista ja vartettiin mm. villiin omenapuuhun punakanelin oksa.   Koulun opettajat ja muut asukkaat ovat jokainen vuorollaan tuoneet oman lisänsä puutarhan kasvivalikoimaan. Opettajat Sirkku ja Kimmo Martiskainen istuttivat Pyhäjärventien puoleiset koivut ja hevoskastanjat sekä mustaherukkapensaita 1980-luvulla. Hevoskastanjan siemenet ovat lähtöisin tien toiselta puolelta Tuhkalasta. Viimeisenä puutarhaa hoiti opettaja Kerttu Kuha, joka sai tunnustukseksi uurastuksestaan Vuoden Kulttuurihenkilö -tittelin vuonna 1992. Opettaja Kuhan kertoman mukaan taimia on tullut monenlaisista paikoista. Esimerkiksi jalosiipipähkinät ja saarnit ovat Suomenlinnasta, vaahterat Kesälahden pappilasta kirkkoherra Ismo Törrösen ajalta ja  tammensiemenet toi opettaja Vilho Laine taskussaan Danderbystä.

Kun Kerttu Kuha muutti pois, Sovintola-yhdistys alkoi talkoilla kunnostaa puutarhaa vuonna 2002. Kasveja on istutettu ja ryhmitelty Ilomantsin puutarha-oppilaitoksessa oppilastyönä tehdyn puutarhasuunnitelman mukaan. Taimia on saatu lahjoituksena taimitarhoilta ja yksityisiltä henkilöiltä. Työssä on ollut mukana Sovintola-yhdistyksen talkoolaisia sekä yhdistyksen ja kunnan palkkaamia kesätyöntekijöitä.   Puutarhaan saa vapaasti tutustua Sovintolan aukioloaikoina.